Lihansyönnin terveyshyödyt

Päivitetty: 26.5.2020 14:39

Jokainen on massa- ja sosiaalisen median kautta kuullut epidemoiologisista tutkimuksista, joiden perusteella eläinperäiset ruuat ovat epäterveellisiä koska ne lisäävät riskiä sairastua moniin sairauksiin. Harvoin kuulemme, että on myös iso määrä tutkimuksia jotka kertovat juuri päinvastaista. Jos kuitenkin otamme pois laskuista kaikki ristiriitaiset ja ei-luotettavat obervaatiotutkimukset ei ole olemassa mitään kokeellista näyttöä siitä, että päivittäinen prosessoimattoman lihan syönti olisi vaarallista tai epätervellistä. [1][2][3]

Kun tunnistamme, että historiallisesti ihmiset ovat kehittyneet syömällä eläimiä satojen tuhansien vuosien aikana, ja tietämällä, että liha sisältää kaikki tarvittavat ravinteet, argumentti lihan epäterveellisyydestä alkaa kuulostamaan kaukaa haetulta. On itseasiassa olemassa epäsuoraa todistusaineistoa juuri päinvastaisesta, missä suhteellinen lihan puuttuminen ruokavaliosta pitää sisällään mittavia riskejä. Esimerkiksi satunnaistetussa tutkimuksessa kenialaisista lapsista jotka söivät suurimmilta osilta tärkkelyspohjaisia kasviksia, vain se puoli joille annettiin raakamaitoa lisäravinteena näyttivät selvää parannusta terveysmerkeissä ja kehityskaaressa.[4]

Kokemusperäiset kertomukset

Karnivori-ruokavalioon liitettyjä terveysväittämiä ei ole vielä tutkittu tarpeeksi kattavasti ja tällä hetkellä tiedot perustuvat lähinnä kokemusperäisiin kertomuksiin, joita esiintyy yhä enemmän[5]. Kokemukset kuitenkin puhuvat yllättävän yhtenäisesti seuraavista terveyshyödyistä:

  • Ruuansulatusongelmien parantuminen (Crohnin tauti, ärtyvän suolen oireyhtymä, ohutsuolen lisääntynyt bakteerikasvu, hiiva)[6][7]
  • Autoimmuunisairauksien parantuminen (astma, reuma, psoriasis)[8]
  • Ihotautien parantuminen (ruusufinni, eksema, keratosis, akne)
  • Mielenterveyden palautuminen (masennus, ADHD, autismi, ahdistushöiriöt, skitsofrenia, bipolaarinen mielialahäiriö)[9][10][11]
  • Diabeteksen parantuminen, laihtuminen, insuliiniresistanssin korjaantuminen, verensokerin heittelyn tasapainottuminen ja korkean verenpaineen lasku.[12][13]
  • Myös syöpien hoidosta on tehty kokeellisia tutkimuksia karnivori-ruokavalion avulla (PKD-versio). Syöpiin on kuulunut mm. paksusuolensyöpä, aivosyöpä ja [14][15][16][17][18][19]

Ravinnepuutostilat ovat yllättävän yleisiä nykypäivänä varsinkin länsimaissa. Karnivoriruokavalion parhaimpia puolia näyttäisi olevan juurikin ravinnepuutostilojen poistuminen. Esimerkiksi lääkäri Tro Kalayjian ei ole löytänyt yhdeltäkään karnivoripotilaalta folaatin puutostilaa. Tulos ei ehkä kuitenkaan yllätä, jos ottaa huomioon, että mikrobit voivat tuottaa folaattia matalahiilihydraattisella ruokavaliolla.[20][21]

Kehon tulehdustilojen hallinta

Tulehdus on kehon normaali reaktio vaurioihin tai fyysiseen traumaan. Jos vaurion lähde aiheuttaa jatkuvaa tulehdusta, tulee tästä tulehdusreaktiosta krooninen, joka itsessään tuottaa lisää vauriota. Laihtuminen yleensä johtaa kroonisten tulehdustilojen laskuun kehossa, sillä ylimääräinen rasvamassa, jota kannamme mukanamme, on itsessään vauriota aiheuttavaa. Esimerkiksi liika sisäelinrasva aiheuttaa suojelureaktion, eli lisää tulehdustilaa. Tästä syntyvät tulehdusmolekyylit voivat kulkeutua porttilaskimon kautta maksaan ja vaurioittaa sitä. On yleistä, että karnivoriruokavaliota noudattavat ihmiset kertovat kehon tulehdustilojensa poistuneen, mistä johtuen raportoidaan myös vähentyneitä oireita esimerkiksi kasvojen turvotuksen ja kivuliaiden nivelten suhteen.[22]

Crohnin tauti on suoliston krooninen tulehdustila. On olemassa kliinisiä tutkimuksia siitä miten Crohnin tautia sairastava potilas on saatu täysin oireettomaan tilaan karnivoriruokavalion avulla. (Tutkimus on unkarilaiselta klinikalta joka hoitaa suolistosairauksia, diabetestä, syöpää ja autoimmuunisairauksia karnivoriruokavaliolla.) Kannattaa myös lukea Mikhaila Petersonin tarina. Häneltä löytyy sairaustodistukset, joiden mukaan syömällä pelkästään naudan lihaa, suolaa ja vettä, hän on parantanut idiopaattisen nivelreumansa – sairauden, jossa kehon nivelet ovat kroonisesti tulehtuneet, eikä oireiden alkuperää tiedetä.[6][7]

Hormonitoiminnan tasapainoittaminen

Koska karnivori-ruokavalio on matalahiilihydraattisten ruokavalioiden alamuoto, se toimii tehokkaasti insuliinia tasapainoittavana ruokavaliona. Insuliini on elintärkeä hormoni, joka on tärkeää pitää mahdollisimman tasaisena ja matalana pitkiä ajanjaksoja putkeen, jotta kehon aineenvaihdunta pystyy hyödyntämään kehon rasvavarastoja. Rasvanpoltto-aineenvaihdunta on kaloreiden kulutuksen määrästä riippumatta terveellisempi vaihtoehto kuin glukoosi/sokeri-aineenvaihdunta.

Löytyy myös kliinisesti tutkittu tapaus, jossa ykköstyypin diabetesta sairastavan nuoren pojan C-peptiinihormoni saatiin nousemaan karnivori-ruokavaliolla. C-peptiinia voidaan käyttää insuliinin tuotannon arvioimiseen, joka on yleensä aivan liian alhainen ykköstyypin diabeteksessa.[23]

Vatsalaukusta löytyvä greliini on ruokahalua stimuloiva hormoni. Se reagoi positiivisesti ketoaineisiin joita karnivori-ruokavaliolla oleville muodostuu kehoon (ruokahalu pysyy kurissa -> napostelu vähenee).[24]

Ketoaineet ja ketoosi karnivori-ruokavaliolla

Karnivori-ruokavaliota noudattavat ihmiset yleensä päätyvät olemaan ketoosissa. Ketoaineiden pitoisuuksien koholla oleminen tuottaa yleensä mielenkiintoisia vaikutuksia, kuten edellä mainittu ruokahalun pieneminen. Yksi vaikutus on myös lihasmassan pienentymisen estyminen (eli ketoosi on antikatabolinen tila). Koholla olevat ketoainearvot ovat yleensä merkki hyvästä laihdutustilasta, joka estää lihasmassan pienentymisen, sillä lihasmassalla on tapana pienentyä laihtumisen yhteydessä riippumatta rajoitettujen kalorien määrästä. Täten karnivorilla pystyy helpommin pitämään yllä lihasmassaa laihtumisesta huolimatta. Toisin on yleisellä länsimaisella ruokavaliolla, joka ei tuota ketoaineita ja on korkeampi hiilihydraattisuosituksiltaan ja huonompaa proteiinin laadultaan.[25][26]

Painonhallinta

Karnivoriruokavaliossa on paljon korkealaatuisia proteiineja ja hyvin pieniä määriä hiilihydraatteja, mikä aiheuttaa muutoksia ruokahaluun. Proteiinilla on tunnettu vaikutus kylläisyyden tunteeseen. Ketoaineilla, joita karnivoria noudattavilla ihmisillä syntyy kehoon, on myös tunnettu ruokahalua alentava vaikutus. Noudattamalla ruokavaliota, jossa hiilihydraatit ovat nollassa; proteiinia saadaan noin 20% päivän energiamäärästä; ja jossa loppu energia tulee rasvasta, keho saadaan tehokkaaseen rasvanpolttotilaan. Tämä voidaan todentaa, kun hengitysosamääräsi (respiratory quotient) laskee 1 -> lähemmäs 0.7. Tämä ei takaa painonlaskua, mutta kyseessä on terveellinen aineenvaihdunnallinen muutos laihtumistakin ajatellen. Tähän mekanismiin perustuva ruokahalun lasku voisi selittää kokemuksissa monesti toistuvat kertomukset karnivori-ruokavalion painoa alentavista tuloksista.[27][28]

Ylläpidon huom. Itse karnivori-veteraanit eivät kuitenkaan pidä karnivoria juurikaan laihdutusruokavaliona. Laihtuminen on asia, joka priorisoidaan yleensä viimeisenä kehon yrittäessä parantaa itseään muista tärkeimmistä ongelmista, kuten epätasapainossa olevista hormoneista ja tulehduksista. Varsinkin monilla naisilla on pitkä historia kalorirajoitusten kanssa, mikä voi karnivorin aloituksen jälkeen tarkoittaa, että painoa voi kerääntyä lisää kehon saadessa vihdoinkin tarpeeksi ravintoaineita ja energiaa. Keho tarvitsee yleensä oman aikansa ennen kuin se alkaa jälleen luottaa siihen, että ravintoa ja energiaa on aina saatavilla. Vasta sen jälkeen keho suostuu päästämään ylimääräisestä rasvasta irti.

Kehon terveydentilan määrittäminen ruumiinpainon avulla vääristää muutenkin tuloksia. Se ei ota huomioon sitä, että usein karnivorilla lihasmassa (joka painaa enemmän mutta vie vähemmän tilaa) kasvaa ja voi täten näyttäytyä painon kasvamisena. Paino voi myös heitellä päivittäisen nestetasapainon ja hormonikierron mukaan. Vahva suositus on, että karnivorin aloittaessa vaaka viedään vintille ja keskitytään opettelemaan elämänlaadun ja terveyden mittaamista muiden merkkien kautta.

Esimerkkejä terveyden mittareista painon sijaan:

  • Minkälaisia ajatuksia päässäni on ollut viime aikoina?
  • Minkälaisia tunteita olen kokenut?
  • Ovatko mielialani heitelleet vai pysyneet tasaisina?
  • Miten olen nukkunut?
  • Minkälaiset energiatasoni ovat olleet?
  • Ovatko jotkut oireeni vähentyneet?
  • Miltä iho näyttää ja tuntuu?
  • Miltä kynteni ja hiukseni näyttävät ja tuntuvat?
  • Mahtuvatko vaatteeni päälle löysemmin kuin ennen?
  • Minkälaisia vatsani toiminnot ovat?
  • Minkälainen libidoni on ollut?
  • Miten ruokahaluni on kehittynyt?

Lihansyönnin terveyshyödyt eri ikäluokissa

Tutkitaan hiukan mitä etuja lihansyönnistä on eri elämänvaiheissamme,

Lihansyönnin hyödyt sikiölle

DHA on omega-3 rasvahappo joka on yksi aivojen rakenneosa ja jota löytyy vain eläintuotteista (ja levästä). 2018 julkaistussa satunnaistetussa kontrollitutkimuksessa raskaana oleville naisille joille annettiin DHAta lisäravinteena saivat lapsia joilla oli laajempi aivojen tilavuus, enemmän harmaata ainetta, sekä isommat aivokurkiaiset ja aivokuoren sarakkeet verrattuna lumelääkkeen saaneeseen ryhmään. [29][30][31]

Toinen tutkimus vertaili eroja lihan ja raudalla rikastetun viljan välillä vauvan ensimmäisenä ruokana. Tutkijat löysivät, että lihaa ensiruokana saanneilla vauvoilla oli isompi päänympärys ja korkeampi käyttäytymisindeksi kuin rikastettua viljaa saaneilla vauvoilla. Jälkimmäisillä vauvoilla ei pelkästään ollut pienempi pään ympärysmitta myös alentuneet rauta- ja sinkkiarvot.[32][33]

Tutkimustulokset ovat yhteenkäyviä ihmisten evoluutionäärisen kehityksen kanssa. Ihmisillä on paljon lyhyempi imetysaika verrattuna suurimpaan osaan muihin kädellisiä (jotka käyttävä 5-9 vuotta imetykseen), mutta meillä on silti paljon kehittyneemmät aivot. Ainoa tapa millä ihmiset voivat ylläpitää isoja aivoja ja lyhyitä imetysaikoja on hyvin ravinnerikkaan lihan- ja rasvansyönnin avulla. [34]

Lihansyönnin hyödyt lapsena

Aivot tekevät suurimman osan kehityksestään ja hermokudoksen aktivoimisesta kohdussa ja ensimmäisinä elinvuosina. Tutkimukset osoittavat, että lapset jotka syövät lihaa omaavat aikuisina paremmat kognitiiviset kyvyt, kuin lapset jotka eivät saa lihaa. Samanlaisia löydöksiä on löydetty myös toisessa tutkimuksessa, jossa lapset joille syötettiin kasvisruokavaliota varhaislapsuudessa osoittivat kognitiivisia puutteita nuoruusikään päästyään. Nämä kognitiiviset puutteet yleensä jatkuvat aikuisuuteen asti ja toimii yhtenä mahdollisena syynä kobalamiinivajeeseen (B12-vitamiinin ionirakenteita). [35][36][37][38]

Lihansyönnin hyödyt aikuisena

Ravinneköyhä ruoka nuoruudessa voi johtaa ikäviin seurauksiin aikuisena. Aikuisten mielenterveysongelmat ovat toki monisyisiä. Niihin vaikuttavat biologiset ja fysiologiset muutokset välittäjäaineissa (kuten serotoniini, dopamiini ja noradrenaliini), geenit, ympäristö ja yhteiskunnalliset vaikutteet.

Mutta mitä usein jätetään huomiotta on ruokavalion vaikutus mielenterveyteen.

Lihasta löytyy kaikki ihmiselle välttämättömät ravinteet toisin kuin kasveista. Tämä on tärkeää huomioida kun mietimme, että aivot ovat 60% rasvaa ja että eläinrasvat ovat erilaisia kuin kasvirasvat.

Aivoissamme on myös 25% koko kehomme kolesterolista. Kasveissa ei ole kolesterolia. Tutkimukset osoittavat, että ravinnosta saatu kolesteroli edesauttaa myelinisoitumattomien viejähaarakkeiden vaurioiden korjausta aivoissa. Korkea kolesteroli torjuu siis dementiaa. [39][40][41][42][43]

Kolesteroli suojelee myös tartuntatauteja vastaa, se ei ole syynä sydän- ja verisuonitauteihin sekä se alentaa kaikkia kuoleman syitä 30%.[44][45][46][47]

Rasvan ja kolesterolin lisäksi aivomme tarvitsevat muitakin ravinteita joita löytyy parhaiten (tai monessa tapauksessa pelkästään) lihasta.

B12-vitamiini on elintärkeä DNA, RNA ja verisolujen rakennusaine. B12-vitamiinia löytyy vain eläintuotteista. Alhaiset B12-vitamiinitasot jotka johtuvat lihan syönnin rajoittamisesta voivat aiheuttaa väsymystä, heikotusta, anemiaa ja hermostollisia ongelmia, jotka ovat epäsuorasti johdannaisia masennukselle ja dementialle. [48][49][50]

Karnitiini löytyy vain eläinkunnan tuotteista, varsinkin punaisesta lihasta ja se edesauttaa välittäjäaineiden asetyykoliinin tuotannossa, joka on välttämätöntä hyvän aivotoiminnan takaamiseksi. Masennus on linkitetty mataliin karnitiinitasoihin. [51][52]

Karnosiini on neurologinen peptidi jonka on todettu alentavan stressiä sekä parantavan mielialaa, kognitiivisia kykyjä ja yleistä hyvinvointia. Tutkimukset myös antavat ymmärtää, että masennuksen ja alhaisten karnosiinitasojen välillä olisi biokemiallinen yhteys. Karnosiinilla on myös kelaatio- ja antioksidantti-ominaisuuksia. Se on hyvin tärkeä osa lihasrappeumatauteja sairastavien henkilöiden hoitoa. Karnosiinia löytyy vain eläintuotteista. [53][54][55]

Tauriini on biologisesti tärkeä aminohappo jota löytyy vain eläintuotteista. Tauriini on välttämätön ihmisille sydämen ja verisuonten toiminnan sekä luustolihasten, silmän verkkokalvon ja keskushermoston kehittymisen kannalta. Lasten liian alhaiset tauriinin saannin määrät ovat linkitetty hidastuneiden kognitiivisten kykyjen kehittymiselle. [56][57]

Lihansyönnin hyödyt senioreille

Entäs pitkäikäisyys? Tiedämme, että vanhentuessaan ihminen alkaa kokemaan anabolista vastusta (eli kyvyttömyyttä kasvattaa lihasmassaa). Tästä syystä on elintärkeää, että vanhetessamme pidämme huolta, että saamme ravinnosta eläinperäisiä proteiineja. Tästä löytyy tutkimus jonka mukaan naudanliha on erinomainen avustaja lihasproteiinisynteesissä kunhan se yhdistetään pienen liikuntamäärän kanssa. Sen pohjalta voisi siis sanoa, että päivittäinen runsas lihan syöminen voisi olla erinomainen tapa vähentää kaatumis- ja kuolemisriskiä iäkkäämillä jotka kärsivät sarkopeniasta (lihasmassan surkastuminen).[58][59][60]

Voimme myös tutkia pitkäisyyttä tarkkailemalla telomeerien pituuksia. Telomeerit vaikuttavat solun elinikään. Mitä pidempi telomeeri, sitä pidempään solut elävät.[61]

Yhdessä tutkimuksessa löydettiin ”yllättävä suhde” lihansyönnin määrän ja telomeerien pituuksien välillä. Lihansyönnin määrä korreloi telomeerien pituuteen enemmän kuin liikunnan tai muun tekijän määrä.[62]

Voimme tutkia myös onko telomeerien pituus oikeasti suhteessa eliniän pituuden kanssa tarkkailemalla kansoja jotka käyttävät paljon lihaa ruokavaliossaan:

Hong Kongilaiset syövät tällä hetkellä eniten lihaa koko maailmassa. Siellä keskimääräinen lihankulutus per henkilö on 680g päivässä. Hong Kongin alueella asuvilla ihmisillä on myös korkein eliniänodote maailmassa. [63][64]

Japanin Okinawassa asuvilla ihmisillä on myös korkea eliniänodote ja valtion tekemän kyselytutkimuksen mukaan Okinawassa elävät ihmiset syövät vähiten kasviksia ja vihanneksia ja eniten kaljaa, kanaa ja raakaa lihaa suhteessa muihin Japanin alueisiin verrattuna. [65]

Myös Australiassa miehet syövät keskimäärin enemmän lihaa kuin muualla ja heillä on myös pisimipiä eliniänodotteita maailmassa. [66]

Islannissa on eniten 100-vuotiaita per asukas kuin melkein missään muualla. Tundralla asuminen ei mahdollista niin isoa kasvisten syönnin määrää joten Islantilaiset käyttävät pääasiallisesti lihatuotteita ruokavaliossaan. [67]

Tästä vastakohtana voimme tarkkailla Intiaa jossa käytetään lihatuotteita vähiten maailmassa. Intiassa on maailman alhaisimpia eliniänodotteita (sekä korkeimmat diabetes- ja masennusesiintymät maailmassa). Kuitenkin Intiassa tehdyn epidemiologisen tutkimuksen mukaan naiset jotka syövät lihaa viisi kertaa viikossa ovat pienemmässä riskissä sairastua liikalihavuudelle, sydän- ja verisuonisairauksille, insuliiniresistanssille, tulehduksille ja syövälle kuin naiset jotka eivät syö lihaa. [68]

Vaikkakin epidemiologiset tutkimukset ovat usein virheellisiä ja rajoittuneita, voidaan niiden sisältöä käyttää pohjana laajemman kuvan tutkimiseen. On kuitenkin olemassa kattavampia tutkimuksia jotka osoittavat, että kasvisruokavaliot eivät korota eliniänodotusta ollenkaan ja lihatuotteiden syönnin on todettu pienentävän riskiä sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin sekä syöpään.[69][70][71]

Matalan eliniänodotteen tulokset ovat myös yhtenäiset suuren tutkimuksen kanssa joka tehtiin Oxfordin yliopistossa jossa vertailtiin kuolleisuutta vegaanien ja lihansyöjien välillä. Vaikkakin tutkimuksessa ei ollut mukana karnivoreja (eli tutkittavat lihansyöjät söivät myös muuta roskaruokaa), heillä oli silti 14% alempi suhteellinen kuoleman riski verrattuna vegaaneihin.[72]

Tutkimukset viittaavat siihen, että mitä enemmän syöt lihaa, sitä terveempi tulet olemaan. Lihansyönnin on todennettu auttavan kognitiivisten kykyjen ja oppimiskyvyn kanssa sekä pidentävän elinikää.[73][74][75] Toisin kuin kasvisruokavalioissa on todettu olevan yhteys sairauksien ja alentuneen älykkyyden kanssa.[76][77]

Tästä toimii ikävänä esimerkkinä myös sairaus nimeltä pellagra joka aiheutuu jos ruokavaliosta puuttuu eläintuotteet. Pellagra keskushermoston oireita ovat mm. aivojen surkastumiseen (dementia), sekavuus, ahdistus, masennus, vainoharhaisuus, ärtymys ja heikotus.[78][79][80][81][82]

Ylläpitäjän.huom. Pitkäikäisyyden rinnalla pitäisi aina myös miettiä elämänlaatua. Mitä väliä sillä on jos elät 90-vuotiaaksi mutta 20 viimeisintä vuotta olet sänkypotilaana surkastuneiden lihasten, kasvavien kipujen ja lääkemäärien kanssa? Tähän vedoten monet karnivorit kertovat mielummin ottavansa nyt riskin elinvuosien mahdollisessa menettämisessä kunhan sitä edeltävien vuosien elämänlaatu paranee. Kun on alkuelämänsä viettänyt autoimmuunisairauksien, diabeteksen, ihotautien, ylipainon tai kroonisen kivun kanssa ja sitten löytää keinon, jolla oireet saadaan joko parannettua tai remissioon, ei pari teoreettista menetettyä lisäelinvuotta paljoa huoleta.[83]

Tällä sivulla sisältöjä on käännetty seuraavien lääkärien ja tutkijoiden artikkeleista: Kevin StockAmber O’Hearn

Lähteet
  1. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC6123610/ []
  2. https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S2213858717302838 []
  3. https://annals.org/aim/fullarticle/2752328/unprocessed-red-meat-processed-meat-consumption-dietary-guideline-recommendations-from []
  4. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/17374691 []
  5. https://meatrx.com/category/success-stories/ []
  6. http://www.ijcasereportsandimages.com/archive/2016/009-2016-ijcri/CR-10690-09-2016-toth/ijcri-1069009201690-toth-full-text.php [][]
  7. https://www.researchgate.net/publication/306373055_Crohn’s_disease_successfully_treated_with_the_paleolithic_ketogenic_diet [][]
  8. https://www.paleomedicina.com/en/paleolithic_ketogenic_diet_PKD_in_chronic_diseases_clinical_and_research_data []
  9. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2652467/ []
  10. Tästä löytyy myös erinomainen video missä haastatellaan Chris Palmeria joka tällä hetkellä hoitaa mielenterveyspotilaita matalahiilihydraattisen ja korkearasvaisen ruokavalion avulla lupaavin tuloksin.[]
  11. Amber O’Hearnin haastattelu bipolääristä parantumisesta.[]
  12. https://www.researchgate.net/publication/272744889_Successful_treatment_of_a_patient_with_obesity_type_2_diabetes_and_hypertension_with_the_paleolithic_ketogenic_diet []
  13. https://www.researchgate.net/publication/285152979_A_child_with_type_1_diabetes_mellitus_T1DM_successfully_treated_with_the_Paleolithic_ketogenic_diet_A_19-month_insulin_freedom []
  14. https://www.researchgate.net/publication/331812176_PALEOLITHIC_KETOGENIC_DIET_PKD_AS_A_STAND-ALONE_THERAPY_IN_CANCER_CASE_STUDIES []
  15. https://www.researchgate.net/publication/322570681_TREATMENT_OF_HIGH-GRADE_BRAIN_TUMOR_USING_THE_PALEOLITHIC_KETOGENIC_DIET_PKD_THREE_CASES []
  16. http://pubs.sciepub.com/jcrt/6/1/1/index.html []
  17. http://pubs.sciepub.com/ajmcr/5/8/3/[]
  18. http://pubs.sciepub.com/jcrt/5/3/2/ []
  19. https://www.researchgate.net/publication/308222208_Halted_Progression_of_Soft_Palate_Cancer_in_a_Patient_Treated_with_the_Paleolithic_Ketogenic_Diet_Alone_A_20-months_Follow-up []
  20. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5537775/ []
  21. https://www.cell.com/cell-metabolism/fulltext/S1550-4131(18)30054-8 []
  22. https://www.em-consulte.com/en/article/200092 []
  23. http://www.ijcasereportsandimages.com/archive/2015/012-2015-ijcri/CR-10582-12-2015-toth/ijcri-1058212201582-toth-full-text.php []
  24. https://www.nature.com/articles/ejcn201390 []
  25. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/30712977 []
  26. Wikipedia: Ketoosi[]
  27. https://academic.oup.com/ajcn/article/101/6/1320S/4564492 []
  28. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4313585/?tool=pmcentrez&report=abstract []
  29. https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S0952327818301297 []
  30. Wikipedia: Harmaa aine[]
  31. Wikipedia: Aivokurkiainen[]
  32. https://www.researchgate.net/publication/7318634_Meat_as_a_first_complementary_food_for_breastfed_infants_Feasibility_and_impact_on_zinc_intake_and_status []
  33. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/29405739 []
  34. https://journals.plos.org/plosone/article?id=10.1371/journal.pone.0032452 []
  35. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2903695/ []
  36. https://academic.oup.com/ajcn/article/72/3/762/4729440 []
  37. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/10966896 []
  38. Wikipedia: B12-vitamiini[]
  39. https://www.nature.com/articles/ncomms14241 []
  40. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/20329590 []
  41. https://www.ahajournals.org/doi/full/10.1161/01.atv.0000120374.59826.1b []
  42. https://n.neurology.org/content/64/10/1689 []
  43. Wikipedia: Viejähaarake[]
  44. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/m/pubmed/29895699/ []
  45. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/29281976 []
  46. https://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/17512433.2018.1519391 []
  47. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/29733423 []
  48. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3262614/ []
  49. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/books/NBK441923/ []
  50. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3257642/ []
  51. https://med.stanford.edu/news/all-news/2018/07/study-links-depression-to-low-blood-levels-of-acetyl-l-carnitine.html []
  52. Wikipedia: Asetyylikoliini[]
  53. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4567213/ []
  54. https://www.liebertpub.com/doi/abs/10.1089/rej.1.1999.2.337 []
  55. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/16694583 []
  56. https://journals.physiology.org/doi/abs/10.1152/physrev.1992.72.1.101[]
  57. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/15499140 []
  58. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/?term=Phillips+SM%5BAuthor%5D+elderly+meat []
  59. https://bmjopen.bmj.com/content/8/11/e021252 []
  60. Wikipedia: Sarkopenia[]
  61. Wikipedia: Telomeeri[]
  62. https://nutritionj.biomedcentral.com/articles/10.1186/s12937-016-0189-2 []
  63. http://www.cuhk.edu.hk/english/research/university-research.html []
  64. https://medium.com/@ecyY/meat-consumption-growth-in-hong-kong-is-alarming-872e46bf40ca []
  65. https://en.wikipedia.org/wiki/Okinawan_cuisine []
  66. https://www.sciencedaily.com/releases/2019/08/190822094020.htm []
  67. https://www.menshealth.com/health/a18782130/iceland-life-expectancy/ []
  68. https://indianexpress.com/article/lifestyle/health/women-who-eat-meat-less-prone-to-disease-study-5553067/ []
  69. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/28040519 []
  70. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/23486512 []
  71. https://academic.oup.com/ajcn/article/98/4/1032/4577055 []
  72. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4691673/ []
  73. https://scholar.google.com/scholar_lookup?title=Empires+of+Food:+Feast,+Famine+and+the+Rise+and+Fall+of+Civilizations&author=EDG+Fraser&author=A+Rimas&publication_year=2011& []
  74. https://scholar.google.com/scholar_lookup?title=Population+and+Nutrition:+An+Essay+on+European+Demographic+History&author=M+Livi-Bacci&publication_year=1991& []
  75. https://scholar.google.com/scholar_lookup?title=A+New+Green+History+of+the+World:+The+Environment+and+the+Collapse+of+Great+Civilizations&author=C+Ponting&publication_year=2011& []
  76. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5417583/ []
  77. https://journals.plos.org/plosone/article/file?id=10.1371/journal.pone.0088278&type=printable []
  78. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/12243127 []
  79. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/17566009 []
  80. https://scholar.google.com/scholar_lookup?title=Pellagra:+An+American+Problem&author=GMC+Niles&publication_year=1912& []
  81. https://scholar.google.com/scholar_lookup?title=Pellagra&author=HF+Harris&publication_year=2016& []
  82. Wikipedia: Pellagra[]
  83. ZIOH Facebook-ryhmän keskustelu[]