Uskottavaa ravintotiedettä on hankala löytää

Päivitetty: 22.4.2020 15:31

Ylläpidon huom: Hyvä alustus tähän artikkeliin löytyy blogista: Kuka tietää parhaiten terveydestä ja ravinnosta? Alla oleva artikkeli käsittelee ravintotieteessä käytettyjä metodeja, miten tulkita tutkimuksia tai median julkaisemia ravintotieteen artikkeleita.

Kahdenlaisia tutkimuksia

Kaikkein arvokkaimmat tieteelliset tutkimukset ovat interventiotutkimukset, joissa käytetään monia ihmis- tai eläinryhmiä jotka altistetaan erillaisille interventioille, kuten ruokavaliomuutokselle tai yhdisteelle. Tämän jälkeen näitä ryhmiä tarkkaillaan ja erilaiset muuttuneet parametrit, kuten tuledusarvojen nousu tai DNA:han tulleet vauriot, kirjataan ylös.

Interventiotutkimuksissa yleensä käytetään kontrolliryhmää, toiselta nimeltä lumeryhmää, ja sekä tutkijat, että tutkittavat pidetään ”sokkona”1 jotta kumpikaan heistä ei tietäisi kumpi ryhmä saa lumehoidon ja kumpi tutkittavaa yhdistettä. Ihmisillä tehtävissä tutkimuksissa yksilöt ovat yleensä sattumanvaraisesti jaettu joko kontrolliryhmään tai interventioryhmään. Tätä prosessia kutsutaan ”satunnaistamiseksi” ja sitä voidaan käyttää lääketieteellisessä sanastossa((Lääketutkimuksiin liittyvää sanastoa)) kertomaan tutkimuksen raamit esim. ”satunnaistettu kaksoissokkotukimus, kontrolliryhmällä”. Ihmisillä tehdyt tutkimukset ovat tottakai arvokkaampia kuin eläimillä tehdyt tutkimukset, mutta milloin ihmiskokeita ei voida tehdä, pyritään eläinkokeita käyttämään parhaimpien praktiikkojen mukaan.

Toinen iso tutkimusmuoto on nimeltään epidemiologinen tutkimus.2 Epidemiologiset tutkimukset ovat täysin erilaisia interventiotutkimuksista. Epidemiologisessa tutkimuksessa ei käytetä kontrolli- tai lumeryhmää eikä interventioita. Ne tutkivat lähinnä terveyttä ja terveyteen liittyvien tekijöiden esiintyvyyttä, yhteyksiä ja syitä väestötasolla erilaisten kyselyiden avulla joilla koitetaan kartoittaa tutkittavien elämäntapaan liittyviä muuttujia kuten ruokavalio ja liikunta. Tämän jälkeen kyselyn tuloksia yritetään tulkita ja löytää niistä korrelaatioita (vastaavuussuhdetta) ruokavalion ja erilaisten terveysmerkkien välillä.

Epidemiologisen tutkimuksen ongelmat ovat moninaisia, joista yksi on korrelaation tulkitseminen kausaationa. Se, että asioiden havaitaan liittyvän toisiinsa (korrelaatio) ei välttämättä tarkoita sitä, että niiden välillä on suora syy-seuraussuhde (kausaliteetti). Tästä löytyy erinomaisen humoristisia esimerkkejä SpuriousCorrelations.com sivustolta kuten:

Kuten kuvasta näkyy, Mainen osavaltiossa tapahtui vuosina 2000-2009 välillä avioeroja ja se korreloi vahvasti (99,26%) margariinin keskimääräisen kulutuksen kanssa. Tarkoittaako tämä sitä että margariinin syöminen oli syy joka johti avioeroon? Ei tietenkään, se olisi täysin hullunkurinen väitös! Vain koska kaksi ilmiötä korreloivat vahvasti toistensa kanssa, niistä ei voi vielä vetää syy-seuraussuhteen johtopäätöksiä.

Ylläolevasta esimerkistä näemme kuitenkin selvästi mitä ongelmia epidemiologisissa tutkimuksissa on. Tulemme muistuttamaan monesti näiden eri tutkimuksien eroista tulevissa kirjoituksissa joissa lähdemme käsittelemään lihan syönnin ympärille liimattuja erilaisia terveysmyyttejä. Tulemme myös oppimaan, että vain koska lihaa syövät ihmiset vaikuttavat olevan epäterveempiä, se ei siltikään tarkoita, että juuri lihansyönti olisi heidän terveydentilansa syy. Todennäköisesti syynä ovat muut einekset mitä kansa syö lihan rinnalla: prosessoitu vilja, leipä, sokeri ja muu pikaruoka.

Epidemiologia ei yksinkertaisesti pysty ottamaan huomioon kaikkia mahdollisuuksia – se pystyy vain näyttämään korrelaatioita, mutta ei pysty selittämään kausaatioita. Sitä varten on olemassa interventiotutkimukset, ja kun tutkimme mitä ne sanovat lihansyönnistä ne puhuvat selvää kieltä siitä, että lihan syöminen ei missään nimessä ole niin epäterveellistä ihmisille kuin epidemiologiset tutkimukset laittavat meidät uskomaan.

Muuta huomioon otettavaa tutkimusten osalta

Täydellisessä maailmassa epidemiologisia tutkimuksia käytettäisiin hypoteesin rakentamista varten jossa mietitään syitä miten ravinto- ja terveys ovat yhteydessä toisiinsa. Tämän jälkeen näitä hypoteeseja testattaisiin interventiotutkimusten avulla.

Ikävä kyllä interventiotutkimuksia tehdään surullisen vähän ravintotieteessä. Ne ovat kalliita toteuttaa ja ne syövät paljon työtunteja, ja ketä edes lopulta kerää voittoa siitä, että kertoo ihmisille miten kannattaa syödä? Nykypäivänä interventiotutkimukset ovat yleensä rahoitettu lääketeollisuuden avulla jotka käärivät mukavat voitot jos heidän sen hetkinen molekyyli du jour tuottaa sitä tukevaa dataa. Jos interventiotutkimus osoittaa, että liha on hyväksi ihmisille, lihan kasvattajat tuskin siitä sen enempää rikastuvat. He voivat myydä pari pakettia jauhelihaa lisää, mutta heidän voitot eivät ole lähelläkään niitä määriä mitä lääketehtaat keräävät kun he löytävät seuraavan sateenkaaren päässä sijaitsevan molekyyli-arkkunsa.

Meidän onneksemme kuitenkin on olemassa kourallinen interventiotutkimuksia joita on tehty mittamaan kasvisten ja hedelmien terveysvaikutuksia esim. polyfenoleiden osalta. Monet näistä tutkimuksista ovat osoittaneet, että hyötyä ei välttämättä ole ollenkaan ja yhdessä tutkimuksessa interventio osoittautui jopa haitalliseksi.3((Saalistajan Kasvien haitat -sivu kerää kattavan tietopaketin yhteen kasvisten erilaisista terveyteen negatiivisista vaikuttavista tekijöistä.))

Miten tämä on mahdollista? Miten monta epidemiologista tutkimusta voivat näyttää korrelaatiota kasvisten ja vihannesten syömisen hyödyistä, mutta interventiotutkimukset selvästi osoittavat vastakkaista? Tilanne on aika yleinen. Kun epidemiologisten tutkimusten pohjalta esitetyt hypoteesit testataan interventiotutkimusten avulla osoittautuvat ne yleensä vääriksi. Esimerkiksi mitä tulee tutkimuksiin jotka mittaavat kasvisten ja hedelmien vaikutusta terveysmittareihin, törmätään usein ”sekoittaviin muuttujiin” jotka mitätöivät ison määrän kerätystä datasta. Näitä sekoittavia muuttujia on olemassa monenlaisia, mutta tässä tapauksessa isoimmat muuttujat ovat terveellisen käyttäjän vinouma ja epäterveellisen käyttäjän vinouma (healthy user bias, unhealthy user bias).

Terveellinen käyttäjän vinouma on tiedettä sekoittava muuttuja

Mietitään hetki narratiivia joka on elänyt länsimaissa viimeiset 70-vuotta kasvisten ja eläintuotteiden ympärillä ja jotka perustuvat tänä aikana tehtyihin epidemiologisiin tutkimuksiin. 1930- ja 40-luvulla lihaa ja rasvaa ajateltiin terveyttä ylläpitävinä valintoina jotka pitivät ihmiset lujatekoisena ja elinvoimaisina. Yhtäkkiä 1950-luvulla narratiivi alkoi muuttua dramaattisesti. Meille alettiin kertoa, että rasva on pahasta, aiheuttaa sydän- ja verisuonisairauksia ja että meidän pitäisi alkaa syömään enemmän kasviksia ja kasviöljyjä.

Vuosikymmenien ajan Amerikan Sydänyhdistys ja muut terveysyhdistykset ovat toitottaneet samaa viestiä; syö vähärasvaisesti, suosi kasviksia, vältä lihaa. Samanaikaisesti lihavuuden, diabeteksen sekä sydän-ja versiuonisairauksien määrät kasvavat. No johan! Tämän narratiivin historiaan voi paneutua tarkemmin Nina Teicholzin kirjasta ”The Big Fat Suprise”. Kirjassaan Nina raottaa verhoa jonka takaa löytyy surkeaa tiedettä, yrityshyötyjä ja poliittisia vaikutteita jotka loivat tämän rasvavastaisen maailman missä nykyään elämme.

Keitä he olivat jotka näiden viimeisten 70 vuoden aikana söivät suurimmalla todennäköisyydellä eniten kasviksia? He olivat niitä jotka kuuntelivat valtavirran terveyssuosituksia ja koittivat elää terveellistä elämää! Nämä ihmiset ovat suuremmalla todennäköisyydellä taipuvaisempia tekemään muita terveellisiä valintoja elämässään niin kuin meditaatio, stressinhallinta, unenlaadun parantamista, liikunta ja roskaruoan välttelyä. Koska vihannekset ja hedelmät ovat kalliita, he ovat suuremmalla todennäköisyydellä myös korkeammalla sosioekonomisessa statuksessa.

Mitä jos ne olivat nämä terveelliset elämäntapavalinnat jotka johtivat terveysmittareiden parantumiseen, eikä kasvisten ja hedelmien syönti niinkuin epideomiologiset tutkimukset väittävät? Mitä jos me voisimme löytää jostain planeetalta sellaisen paikan jossa yleinen narratiivi on ollut jotain muuta kuin että kasvikset ja hedelmät ovat pelastus ja eläintuotteet ovat tuhoisia? Mikä mahtaisi olla tällaisessa paikassa tehtyjen epidemiologisten tutkimusten tulos?

Hyvä uutinen on, että tällainen paikka on olemassa – Aasia – ja siellä on tehty epidemiologisia tutkimuksia jotka mittaavat korrelaatioita ruokavalion ja terveyden välillä niillä. Huonompi uutinen on se, että tällaiset tutkimukset yleensä jätetään huomiotta, koska se sovi länsimaiden narratiivin siitä mikä on terveellistä ruokaa.

Aasiassa, kasvisten ja eläintuotteiden ympärillä puhuttu narratiivi on ollut hyvin erilaista viimeisen 70-vuoden aikana kuin länsimaissa. Itämaisissa kulttuureissa lihaa ja eläintuotteita on aina pidetty arvokkaina ja terveellisinä ravinnon lähteinä ja niiden syömistä pidetään yltäkylläisyyden ja elinvoiman merkkinä. Ei siis ole ihme, että epidemiologiset tutkimukset joita on tehty idässä maalaa todella erilaisen kuvan kuin lännessä tehdyt.

Eräässä näistä tutkimuksista, 112 310 miestä ja 184 411 naista Bangladeshista, Kiinasta, Japanista ja Koreasta seurattiin 11 vuoden ajan. Tässä tutkimuksessa mitattiin kaikkia kuolemaan johtavia syitä, kuten sydän- ja verisuonisairauksia ja syöpää. Tämän laajan tutkimuksen tekijät summasivat lopputulokseksi seuraavasti:

Yhteenlasketut tulokset eivät näyttäneet mitään todisteita korkeammalle kuolleisuudelle lihan kulutuksen kokonaismäärään nähden ja se näytti todisteita päinvastaiselle tulokselle punaisen liha, kanan ja kalan suhteen. Punaisen lihan syömisellä oli käänteinen kytkentä sydän- ja verisuonisairauksien kanssa miehillä ja syöpäkuolleisuuden kanssa naisilla.

Eli siis Aasiassa tehdyn tutkimuksen mukaan punaisen lihan syöminen vähensi riskiä kuolla sydän- ja verisuonisairauksiin miehillä ja syöpään naisilla. Tällaiset tulokset heittävät aika ison kapulan rattaisiin väittämään, jossa lihan syöminen aiheuttaa syöpää ja että kasvisten syöminen on ainoa pelastuksemme näitä sairauksia kohtaan.4

Toinen tutkimus joka tehtiin 3731 Japanilaisella miehillä ja naisilla vuosien 1984 ja 2001 välillä tutki saatujen aivohalvauksien yhteyttä ruokavalioon. Tämän tutkimuksen lopputulos oli: ”eläinrasvojen ja kolesterolin suuri kulutus liittyi vähentyneeseen aivoinfarktin kuoleman riskiin.”((Animal protein, animal fat, and cholesterol intakes and risk of cerebral infarction mortality in the adult health study))

Hmmm……..

Molemmat näistä tutkimuksista ovat epidemiologisia, joten niissä on rajoituksensa, mutta niiden lopputulos maalaa silti hyvin erilaisen kuvan kuin länsimaissa tehdyt epidemiologiset tutkimukset. Tämä kontrasti nostattaa pintaan länsimaalaisten tutkimusten uskottavuuden ja näyttää miten terveen käyttäjän vinouma sekoittaa tuloksia.

Terveen käyttäjän vinouman pääasiallinen ongelma piilee siinä, että olivatpa tutkimusta tekemässä kuinka matemaattisesti älykkäät statistiikkan tutkijat tahansa, terveellisten elämäntapojen vaikuttajia on mahdotonta ottaa laskelmiin mukaan, olivatpa statistiikan mallinnukset kuinka pitkälle kehitettyjä vain.5

Ehkä paras esimerkki terveen käyttäjän vinouman luomasta haasteesta on tutkimus jossa mitattiin 21 000 Iso-Britannian kansalaista jotka ryhmiteltiin ”terveystietoisiksi”. Tästä ryhmästä 8000 osallistujaa olivat kasvissyöjiä, ja loput 13 000 olivat sekasyöjiä (lihaa ja kasviksia). Vaikka tutkimuksessa nähtiin, että kasvissyöjillä oli alempi kuolleisuus verrattuna yleiseen väestöön, heidän kuolleisuus oli silti sama verrattuna muihin terveystietoisiin kansalaisiin.((Mortality in British vegetarians)) Tämä tutkimus totesi:

Kasvissyöjillä on alentunut kuolleisuus verrattuna yleiseen väestöön. Heidän kuolleisuus oli sama verrattuna muihin sekasyöjiin tutkimuksessa. Tämä vihjaa, että kuolleisuuteen vaikuttaa muut tekijät kuin lihan ja kalan välttely, kuten tupakoimattomuus, korkeampi sosioekonominen status tai muut ruokavaliosta riippumattomat tekijät.

Täten tutkimuksen tekijät tulivat lopputulokseen jossa kuolleisuuden vähentymiseen vaikutti todennäköisesti enemmän terveelliset elämäntavat kuin lihan ja kalan syömisen välttely. Jos tutkijat olisivat verraneet kasvissyöjien kuolleisuutta vain yleiseen väestöön (eivätkä ottaneet huomioon terveystietoisia sekasyöjiä) olisi tutkimuksen lopputulos näyttänyt siltä, että lihan ja kalan välttely olisi ollut syynä vähentyneeseen kuolleisuuteen. Siksi terveellisen käyttäjän vinouma on harhaanjohtava.

On hyvin yleistä nähdä tällaisia tutkimuksia levitettynä sosiaalisessa mediassa ja perinteisessä mediassa ilman, että niiden sisältämiä tutkimusmetodeja ja mahdollisia vinoumia on avattu suuremmin. Tämä ei ole pelkästään karhunpalvelus väestölle, mutta se on myös hyvin harhaanjohtavaa ja aiheuttaa suuret määrät väärinymmärryksiä, hämmennystä ja turhautuneisuutta ravinto- ja terveysneuvoja kohtaan.

James Dean ja epäterveellisen käyttäjän vinouma

Terveellisen käyttäjän vinouman kolikon toisella puolella koristelee paha poika James Dean. Epäterveellisen käyttäjän vinouma on vastakkainen tieteen sekoittaja: Koska lihan syönti on yhdistetty epäterveyteen länsimaissa viimeisen 70 vuoden aikana, ne jotka syövät enemmän lihaa ovat kapinallisia. He ovat niitä James Dean tyyppejä jotka syövät lihaa välittämättä siitä, että se on pahaksi heille. Tämän lisäksi heillä on myös taipumus tupakoimiseen, moottoripyörillä ajeluun, liikkumattomuuteen ja muun roskaruoan syömiseen lihakimpaleensa rinnalla. Nämä ovat ihmisiä jotka toteuttavat hyvin harvoja yllä mainituista terveellisistä elämäntavoista jotka on yhdistetty terveyteen ja pitkään ikään.

Mielestäni tärkein lähtökohta terveydelle ja hyvinvoinnille on ruokavalio, mutta ruokavaliosta riippumatta muilla terveellisillä elämäntavoilla on myös suuri vaikutus. Isossa-Britanniassa tehty epidemiologinen tutkimus kasvissyöjillä vihjaa, että juuri terveelliset elämäntavat ovat se suosiollinen tekijä terveyteen ennemmin kuin ruokavalio. Lisäksi monet muut epidemiologiset tutkimukset jotka vihjaavat korrelaatiosta lihan syönnin ja sen negatiivisista vaikutuksista terveyteen, viittaavat todellisuudessa epäterveellisten elämäntapojen negatiivisista vaikutuksista terveyteen. Toisinsanoen meidän ei pidä syyttää lihaa siitä mitä virvoitusjuomat, leipä, roskaruoka, tupakointi ja liikunnan puute ovat tehneet! Tämä on malli esimerkki epäterveellisen käyttäjän vinoumasta.

Tällä sivulla sisältöjä on käännetty otteita seuraavien lääkärien artikkeleista: Paul Saladino (Carnivore Code-kirja)

  1. Wikipedia: Kaksoissokkokoe []
  2. Wikipedia: Epidemiologinen tutkimus []
  3. Green tea extract only affects markers of oxidative status postprandially: lasting antioxidant effect of flavonoid-free diet. []
  4. Meat intake and cause-specific mortality: a pooled analysis of Asian prospective cohort studies []
  5. Healthy user and related biases in observational studies of preventive interventions: a primer for physicians []