Terveyshyödyt eri ikäluokissa

Päivitetty: 16.8.2020 15:59

Tutkitaan hiukan mitä etuja lihansyönnistä on eri elämänvaiheissamme,

Lihansyönnin hyödyt sikiölle

DHA on omega-3 rasvahappo joka on yksi aivojen rakenneosa ja jota löytyy vain eläintuotteista (ja levästä). 2018 julkaistussa satunnaistetussa kontrollitutkimuksessa raskaana oleville naisille joille annettiin DHAta lisäravinteena saivat lapsia joilla oli laajempi aivojen tilavuus, enemmän harmaata ainetta, sekä isommat aivokurkiaiset ja aivokuoren sarakkeet verrattuna lumelääkkeen saaneeseen ryhmään. [1][2][3]

Toinen tutkimus vertaili eroja lihan ja raudalla rikastetun viljan välillä vauvan ensimmäisenä ruokana. Tutkijat löysivät, että lihaa ensiruokana saanneilla vauvoilla oli isompi päänympärys ja korkeampi käyttäytymisindeksi kuin rikastettua viljaa saaneilla vauvoilla. Jälkimmäisillä vauvoilla ei pelkästään ollut pienempi pään ympärysmitta myös alentuneet rauta- ja sinkkiarvot.[4][5]

Tutkimustulokset ovat yhteenkäyviä ihmisten evoluutionäärisen kehityksen kanssa. Ihmisillä on paljon lyhyempi imetysaika verrattuna suurimpaan osaan muihin kädellisiä (jotka käyttävä 5-9 vuotta imetykseen), mutta meillä on silti paljon kehittyneemmät aivot. Ainoa tapa millä ihmiset voivat ylläpitää isoja aivoja ja lyhyitä imetysaikoja on hyvin ravinnerikkaan lihan- ja rasvansyönnin avulla. [6]

Lihansyönnin hyödyt lapsena

Aivot tekevät suurimman osan kehityksestään ja hermokudoksen aktivoimisesta kohdussa ja ensimmäisinä elinvuosina. Tutkimukset osoittavat, että lapset jotka syövät lihaa omaavat aikuisina paremmat kognitiiviset kyvyt, kuin lapset jotka eivät saa lihaa. Samanlaisia löydöksiä on löydetty myös toisessa tutkimuksessa, jossa lapset joille syötettiin kasvisruokavaliota varhaislapsuudessa osoittivat kognitiivisia puutteita nuoruusikään päästyään. Nämä kognitiiviset puutteet yleensä jatkuvat aikuisuuteen asti ja toimii yhtenä mahdollisena syynä kobalamiinivajeeseen (B12-vitamiinin ionirakenteita). [7][8][9]

Lihansyönnin hyödyt aikuisena

Ravinneköyhä ruoka nuoruudessa voi johtaa ikäviin seurauksiin aikuisena. Aikuisten mielenterveysongelmat ovat toki monisyisiä. Niihin vaikuttavat biologiset ja fysiologiset muutokset välittäjäaineissa (kuten serotoniini, dopamiini ja noradrenaliini), geenit, ympäristö ja yhteiskunnalliset vaikutteet.

Mutta mitä usein jätetään huomiotta on ruokavalion vaikutus mielenterveyteen.

Lihasta löytyy kaikki ihmiselle välttämättömät ravinteet toisin kuin kasveista. Tämä on tärkeää huomioida kun mietimme, että aivot ovat 60% rasvaa ja että eläinrasvat ovat erilaisia kuin kasvirasvat.

Aivoissamme on myös 25% koko kehomme kolesterolista. Kasveissa ei ole kolesterolia. Tutkimukset osoittavat, että ravinnosta saatu kolesteroli edesauttaa myelinisoitumattomien viejähaarakkeiden vaurioiden korjausta aivoissa. Korkea kolesteroli torjuu siis dementiaa. [10][11][12][13][14]

Kolesteroli suojelee myös tartuntatauteja vastaa, se ei ole syynä sydän- ja verisuonitauteihin sekä se alentaa kaikkia kuoleman syitä 30%.[15][16][17][18]

Rasvan ja kolesterolin lisäksi aivomme tarvitsevat muitakin ravinteita joita löytyy parhaiten (tai monessa tapauksessa pelkästään) lihasta.

B12-vitamiini on elintärkeä DNA, RNA ja verisolujen rakennusaine. B12-vitamiinia löytyy vain eläintuotteista. Alhaiset B12-vitamiinitasot jotka johtuvat lihan syönnin rajoittamisesta voivat aiheuttaa väsymystä, heikotusta, anemiaa ja hermostollisia ongelmia, jotka ovat epäsuorasti johdannaisia masennukselle ja dementialle. [19][20][21]

Karnitiini löytyy vain eläinkunnan tuotteista, varsinkin punaisesta lihasta ja se edesauttaa välittäjäaineiden asetyykoliinin tuotannossa, joka on välttämätöntä hyvän aivotoiminnan takaamiseksi. Masennus on linkitetty mataliin karnitiinitasoihin. [22][23]

Karnosiini on neurologinen peptidi jonka on todettu alentavan stressiä sekä parantavan mielialaa, kognitiivisia kykyjä ja yleistä hyvinvointia. Tutkimukset myös antavat ymmärtää, että masennuksen ja alhaisten karnosiinitasojen välillä olisi biokemiallinen yhteys. Karnosiinilla on myös kelaatio- ja antioksidantti-ominaisuuksia. Se on hyvin tärkeä osa lihasrappeumatauteja sairastavien henkilöiden hoitoa. Karnosiinia löytyy vain eläintuotteista. [24][25][26]

Tauriini on biologisesti tärkeä aminohappo jota löytyy vain eläintuotteista. Tauriini on välttämätön ihmisille sydämen ja verisuonten toiminnan sekä luustolihasten, silmän verkkokalvon ja keskushermoston kehittymisen kannalta. Lasten liian alhaiset tauriinin saannin määrät ovat linkitetty hidastuneiden kognitiivisten kykyjen kehittymiselle. [24][27]

Lihansyönnin hyödyt senioreille

Entäs pitkäikäisyys? Tiedämme, että vanhentuessaan ihminen alkaa kokemaan anabolista vastusta (eli kyvyttömyyttä kasvattaa lihasmassaa). Tästä syystä on elintärkeää, että vanhetessamme pidämme huolta, että saamme ravinnosta eläinperäisiä proteiineja. Tästä löytyy tutkimus jonka mukaan naudanliha on erinomainen avustaja lihasproteiinisynteesissä kunhan se yhdistetään pienen liikuntamäärän kanssa. Sen pohjalta voisi siis sanoa, että päivittäinen runsas lihan syöminen voisi olla erinomainen tapa vähentää kaatumis- ja kuolemisriskiä iäkkäämillä jotka kärsivät sarkopeniasta (lihasmassan surkastuminen).[28][29][30]

Voimme myös tutkia pitkäisyyttä tarkkailemalla telomeerien pituuksia. Telomeerit vaikuttavat solun elinikään. Mitä pidempi telomeeri, sitä pidempään solut elävät.[31]

Yhdessä tutkimuksessa löydettiin ”yllättävä suhde” lihansyönnin määrän ja telomeerien pituuksien välillä. Lihansyönnin määrä korreloi telomeerien pituuteen enemmän kuin liikunnan tai muun tekijän määrä.[32]

Voimme tutkia myös onko telomeerien pituus oikeasti suhteessa eliniän pituuden kanssa tarkkailemalla kansoja jotka käyttävät paljon lihaa ruokavaliossaan:

Hong Kongilaiset syövät tällä hetkellä eniten lihaa koko maailmassa. Siellä keskimääräinen lihankulutus per henkilö on 680g päivässä. Hong Kongin alueella asuvilla ihmisillä on myös korkein eliniänodote maailmassa.[33]

Japanin Okinawassa asuvilla ihmisillä on myös korkea eliniänodote ja valtion tekemän kyselytutkimuksen mukaan Okinawassa elävät ihmiset syövät vähiten kasviksia ja vihanneksia ja eniten kaljaa, kanaa ja raakaa lihaa suhteessa muihin Japanin alueisiin verrattuna. [34]

Myös Australiassa miehet syövät keskimäärin enemmän lihaa kuin muualla ja heillä on myös pisimipiä eliniänodotteita maailmassa. [35]

Islannissa on eniten 100-vuotiaita per asukas kuin melkein missään muualla. Tundralla asuminen ei mahdollista niin isoa kasvisten syönnin määrää joten Islantilaiset käyttävät pääasiallisesti lihatuotteita ruokavaliossaan. [36]

Vaikkakin epidemiologiset tutkimukset ovat usein virheellisiä ja rajoittuneita, voidaan niiden sisältöä käyttää pohjana laajemman kuvan tutkimiseen. On kuitenkin olemassa kattavampia tutkimuksia jotka osoittavat, että kasvisruokavaliot eivät korota eliniänodotusta ollenkaan ja lihatuotteiden syönnin on todettu pienentävän riskiä sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin sekä syöpään.[37][38][39]

Matalan eliniänodotteen tulokset ovat myös yhtenäiset suuren tutkimuksen kanssa joka tehtiin Oxfordin yliopistossa jossa vertailtiin kuolleisuutta vegaanien ja lihansyöjien välillä. Vaikkakin tutkimuksessa ei ollut mukana karnivoreja (eli tutkittavat lihansyöjät söivät myös muuta roskaruokaa), heillä oli silti 14% alempi suhteellinen kuoleman riski verrattuna vegaaneihin.[40]

Tutkimukset viittaavat siihen, että mitä enemmän syöt lihaa, sitä terveempi tulet olemaan. Lihansyönnin on todennettu auttavan kognitiivisten kykyjen ja oppimiskyvyn kanssa sekä pidentävän elinikää.[41][42][43] Toisin kuin kasvisruokavalioissa on todettu olevan yhteys sairauksien ja alentuneen älykkyyden kanssa.[44][45]

Tästä toimii ikävänä esimerkkinä myös sairaus nimeltä pellagra joka aiheutuu jos ruokavaliosta puuttuu eläintuotteet. Pellagra keskushermoston oireita ovat mm. aivojen surkastumiseen (dementia), sekavuus, ahdistus, masennus, vainoharhaisuus, ärtymys ja heikotus.[46][47][48]

Ylläpitäjän.huom. Pitkäikäisyyden rinnalla pitäisi aina myös miettiä elämänlaatua. Mitä väliä sillä on jos elät 90-vuotiaaksi mutta 20 viimeisintä vuotta olet sänkypotilaana surkastuneiden lihasten, kasvavien kipujen ja lääkemäärien kanssa? Tähän vedoten monet karnivorit kertovat mielummin ottavansa nyt riskin elinvuosien mahdollisessa menettämisessä kunhan sitä edeltävien vuosien elämänlaatu paranee. Kun on alkuelämänsä viettänyt autoimmuunisairauksien, diabeteksen, ihotautien, ylipainon tai kroonisen kivun kanssa ja sitten löytää keinon, jolla oireet saadaan joko parannettua tai remissioon, ei pari teoreettista menetettyä lisäelinvuotta paljoa huoleta.[49]

Tällä sivulla sisältöjä on käännetty seuraavien lääkärien ja tutkijoiden artikkeleista: Kevin Stock

Lähteet
  1. PLEFA. 2018: Randomized controlled trial of brain specific fatty acid supplementation in pregnant women increases brain volumes on MRI scans of their newborn infants[]
  2. Wikipedia: Harmaa aine[]
  3. Wikipedia: Aivokurkiainen[]
  4. Journal of Pediatric Gastroenterology and Nutrition. 2006: Meat as a first complementary food for breastfed infants: Feasibility and impact on zinc intake and status[]
  5. Crit Rev Food Sci Nutr. 2019: Is vegetarianism healthy for children?[]
  6. Plos One. 2012: Impact of Carnivory on Human Development and Evolution Revealed by a New Unifying Model of Weaning in Mammals[]
  7. Eur J Epidemiol. 2010: Is childhood meat eating associated with better later adulthood cognition in a developing population?[]
  8. The American Journal of Clinical Nutrition. 2000: Signs of impaired cognitive function in adolescents with marginal cobalamin status[]
  9. Wikipedia: B12-vitamiini[]
  10. Nature Communications. 2017: Dietary cholesterol promotes repair of demyelinated lesions in the adult brain[]
  11. Acta Neurol Taiwan. 2009: Essential fatty acids and human brain[]
  12. Arteriosclerosis, Thrombosis, and Vascular Biology. 2004: Brain Cholesterol: Long Secret Life Behind a Barrier[]
  13. Neurology. 2005: High total cholesterol levels in late life associated with a reduced risk of dementia[]
  14. Wikipedia: Viejähaarake[]
  15. J Lipid Res. 2018: Lipid levels are inversely associated with infectious and all-cause mortality: international MONDO study results[]
  16. BMC Geriatr. 2017: Serum total cholesterol and risk of cardiovascular and non-cardiovascular mortality in old age: a population-based study[]
  17. Expert Review of Clinical Pharmacology. 2018: LDL-C does not cause cardiovascular disease: a comprehensive review of the current literature[]
  18. QJM. 2018: A longitudinal 20 years of follow up showed a decrease in the survival of heart failure patients who maintained low LDL cholesterol levels []
  19. Adv Nutr. 2012: Vitamin B-12[]
  20. StatPearls 2020: Vitamin B12 Deficiency []
  21. Nutrients. 2010: Vitamin B12 in Health and Disease[]
  22. Stanford Medicine 2018: Study links depression to low blood levels of acetyl-L-carnitine[]
  23. Wikipedia: Asetyylikoliini[]
  24. Aging Dis. 2015: Possible Benefit of Dietary Carnosine towards Depressive Disorders[][]
  25. Journal of Anti-Aging Medicine 2009: Effect of Carnosine on Age-Induced Changes in Senescence-Accelerated Mice[]
  26. J Clin Invest. 1938: The Chemical Composition Of Voluntary Muscle in Muscle Disease: A Comparison of Progressice Muscular Dystrophy With Other Diseases Together With A Study of Effects Of Glycine And Creatine Therapy []
  27. Arch Dis Child Fetal Neonatal Ed. 2004: Low plasma taurine and later neurodevelopment[]
  28. Appl Physiol Nutr Metab. 2013: Dose-dependent responses of myofibrillar protein synthesis with beef ingestion are enhanced with resistance exercise in middle-aged men[]
  29. BMJ Journals 2017: Sarcopenia as a predictor of all-cause mortality among older nursing home residents: a systematic review and meta-analysis[]
  30. Wikipedia: Sarkopenia[]
  31. Wikipedia: Telomeeri[]
  32. Nutrition Journal 2015: The relationship between peripheral blood mononuclear cells telomere length and diet – unexpected effect of red meat[]
  33. Medium ecyY 2019: Meat Consumption Growth in Hong Kong is Alarming[]
  34. Wikipedia EN: Okinawan cuisine[]
  35. Australian National University 2019: Australian men’s life expectancy tops other men’s []
  36. Men’s Health: The Land That Death Forgot []
  37. Prev Med. 2017: Vegetarian diet and all-cause mortality: Evidence from a large population-based Australian cohort – the 45 and Up Study []
  38. Eur J Clin Nutr. 2013: Meat consumption and diet quality and mortality in NHANES III[]
  39. The American Journal of Clinical Nutrition 2013: Meat intake and cause-specific mortality: a pooled analysis of Asian prospective cohort studies[]
  40. Am J Clin Nutr. 2016: Mortality in vegetarians and comparable nonvegetarians in the United Kingdom[]
  41. Andrew Rimas, Evan Fraser: Empires of Food: Feast, Famine, and the Rise and Fall of Civilizations []
  42. Massimo Livi-Bacci: Population and Nutrition: An Essay on European Demographic History []
  43. Clive Ponting: A Green History of the World: The Environment & the Collapse of Great Civilizations []
  44. Int J Tryptophan Res. 2017: Meat and Nicotinamide: A Causal Role in Human Evolution, History, and Demographics []
  45. PLOS 2014: Nutrition and Health – The Association between Eating Behavior and Various Health Parameters: A Matched Sample Study[]
  46. J Biol Chem. 2002: The isolation and identification of the anti-black tongue factor[]
  47. QJM. 2007: Hydrogen symbioses in evolution and disease []
  48. Wikipedia EN: Pellagra[]
  49. ZIOH Facebook-ryhmän keskustelu[]