Kuka tietää totuuden terveydestä ja ravinnosta?

Julkaistu: 20.4.2020 | Kategoria: Yleinen | Kommentteja 0

Kun aloitin aikoinaan ravintotieteeseen tutustumisen ”kansalaistutkijana” alkoi minulle aika nopeasti valaistua ikävä totuus sen heikosta nykytilasta ja uskottavuuspulasta. Nykyajan ravintotutkimukset perustuvat lähes täysin kysely- ja tarkkailututkimuksiin, joissa ei käytetä kontrolliryhmiä ja jotka eivät usein seuraa tieteellistä menetelmää.((Wikipedia: Tieteellinen menetelmä)) Tästä voit lukea lisää Saalistajan omasta artikkelista: ”Uskottava ravintotiede”.

Tämän lisäksi ravintotieteen uskottavuutta nakertaa entisestään median täydellinen tieteen lukutaidottomuus, joka saa huonosti tehdyn tutkimuksen kuulostamaan absoluuttiselta totuudelta ja hyvin tehdyn tutkimuksen propagandalta.1

Myös muilla instituuteilla on omat agendansa millä ne haluavat vaikuttaa yhteiskunnan narratiiveihin. Ongelmahan toki ei ole pelkästään ravintotieteessä, vaan yleisesti tieteen saralla. Sattumoisin ravinto- ja terveystiede ovat tieteenlajeista ne, joihin sisältyy eniten poliittista vaikuttamista. Sen viestimisen vaikeudet ovat näkyneet ihan viime aikoinakin julkishallinnon puolella, jolla on vaikeuksia viestiä tieteellisistä löydöksistä uskottavalla tavalla poikkeustilanteissa.((COVID-19 eli miksi julkisorganisaatioilla on taipumus levittää julkisuuteen väärää tietoa kriisien aikana?))

Ravintotiede taannuttaa tutkimusparadigmaa tasolle jossa tieteellisesti lukutaidottomat metodit, merkityksetön data, ja yksimielinen sensuuri dominoivat empiiristä maisemaa.

– Edward Archer ja Carl Lavine, ravintotieteen kriitikot

Ravintotieteen onnettomasta nykytilasta on onneksi jo alettu pitää ääntä erilaisten yksityisten mediatalojen ja tutkijoiden toimesta. Riskinä nimittäin on, että pitkiettyessään uskottavuusongelmat aiheuttavat vakavia seurauksia kansanterveyteen.2((Viewpoint: The Challenge of Reforming Nutritional Epidemiologic Research))((Nutrition Has a ’Consensus’ to Use Bad Science: An Open Letter to the National Academies))((Nutrition science is broken, say researchers))((Annual Review of Nutrition: Nutritional Ecology and Human Health))((Podcast with a nutrition science critic Bart Kay))

Ketä tässä tilassa pitäisi sitten kuunnella ja mistä löytää luotettavaa terveys- ja ravintotietoa? Sellaiselle yksilölle joka on juuri havahtumassa länsimaisen lääketieteen elinkeskeisestä (ei kokonaisuuskeskeisestä) hoitopainajaisesta, voivat uudet auktoriteetit ja vaikuttajat näyttäytyä ensin vähintääkin epäilyttävältä. Maallikolla on harvoin halua ja varsinkaan aikaa lähteä itseopiskelemaan tieteen metodeja, historiaa ja nykytilaa. Töissä kun pitäisi käydä ja lapset ruokkia. Yleensä siis vaihtoehdoksi jää löytää hänelle uskottavalta kuulostavat asiantuntijavaikuttajat, joiden hän voi luottaa tulkitsevan tiedettä sekä avomielisesti että kriittisesti.

Miten sitten päätellä onko valitsemasi vaikuttaja tai asiantuntija sellainen johon voit luottaa? Olen itse oppinut kantapään kautta valitsemaan itselleni sopivia vaikuttajia seuraavien vinkkien avulla:

  • Tarkkaile kuuntelemaasi asiantuntijaasi ja mieti minkälaisia retorisia keinoja hän mahdollisesti käyttää sisällössään.
  • Käsitteleekö hän aiheita laaja-alaisesti ja avomielisesti?
  • Keskusteleeko hän myös omaa näkökantaansa vastustavien kanssa? Jos näin on, niin miten hän keskustelee heidän kanssaan, hyökkäävästi vai uteliaisuudella?
  • Uskaltaako hän sanoa ”En tiedä, anna kun selvitän ensin”?
  • Näkyykö artikkeleissa tai videoissa promootiota ravintolisiin tai johonkin omaan tuotteeseen?
  • Keskittyykö hän yksilön voimaannuttamiseen vai massojen käännyttämiseen?
  • Onko hänellä henkilökohtainen tervehtymismatka takana joka toimii hänen vaikuttamisensa inspiraation pohjana vai toimiiko taustalla vaikka ideologia?

Mihinkään ylläolevaan kysymykseen ei ole mustavalkoista vastausta. Esimerkiksi omien lisäravinteiden myyminen ei välttämättä ole täysin tuomitseva tekijä, pitäähän vaikuttajankin jostain ansaita rahaa. Mutta jos näyttää siltä, että tämä on koko rahantulolähteen pohja ja toimii jokaisen neuvon perustana, kannattaa hälytyskellojen alkaa soimaan. Neuvoni on keskittyä näiden kysymysten harmaan eri sävyihin ja punnita niitä ensin yksittäin ja sen jälkeen yhtenä kokonaisuutena. Yksittäinen huono idea ei nimittäin tee ihmisestä vielä paholaista, me olemme kaikki erehtyväisiä, mutta kyky muuttua ja oppia virheistään pitkällä aikavälillä pitäisi olla selvästi havaittavissa oleva trendi.

Tämän jälkeen tärkein seuraava askel on alkaa tehdä kokeita itsellään. Tule oman terveytesi asiantuntijaksi käyttämällä itseesi tieteellistä menetelmää: Kerää ensin paljon tietoa, tule vaikutetuksi monesta eri lähteestä, ala tunnistaa yhtymäkohtia omaan terveydentilaasi, tee hypoteesi, suunnittele koe, aloita se ja pidä kirjaa tuloksista. Kokeen tuloksista nousee itsevarmuus sitä kohtaan, mikä toimii juuri sinulle. Se vahvistaa luottamusta kykyysi pärjätä miljoonien vaikuttajien planeetalla ilman, että hukut tietotulvaan ja kadotat oman äänesi. Tällaisesta itsevarmuudesta on myös helppo rauhallisesti todeta ulkopuolelta tuleviin väittämiin, että ”Hmm, mielenkiintoista, olet varmaan oikeassa, mutta itse olen kokenut, että strategia x toimii juuri minun keholleni tällä hetkellä parhaiten.”

Oletko itse paininut samanlaisten ongelmien kanssa? Miten itse päättelet onko kuuntelemasi/lukemasi lähde uskottava?

  1. Tieteen lyhyt oppimäärä journalisteille []
  2. Opinion: Nutrition Science Is Broken. This New Egg Study Shows Why []

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *